Osallistavan valmennuksen elementtejä

Osallistavat menetelmät ovat monimuotoisia, eikä niitä ole tarkkaan rajattu. Jotta valmennusta voitaisi kutsua osallistavaksi, se edellyttää jotain myös menetelmiltä. Käsitteitä voisi määritellä pitkäänkin, mutta kun asiaa tiivistää, osallistavat menetelmät pohjautuvat osallistamisen periaatteille ja erityisesti osallistaville johtamisperiaatteille työyhteisössä sekä valmentajan pedagogisille periaatteille, joita voidaan nimittää osallistamisen periaatteiksi. Ensin ovat periaatteet ja ajattelu, sen jälkeen tulevat konkreettiset valmennusmenetelmät.

Johtamisen näkökulmasta valmennuksessa on tavoitteena muutos kohti osallistavaa työyhteisökulttuuria. Jotta johtamista voitaisi nimittää osallistavaksi, siihen tulee liittyä valtuuttaminen. Se tarkoittaa, että työyhteisössä annetaan toimijoille valtuutus ja vastuu tietyistä kehittämistoimista ja niiden toteuttamisesta, luotetaan siihen että kukin vastuuhenkilö tai -ryhmä kantaa vastuunsa ja toteuttaa heille uskotut kehittämistoimet. Johtajien ja perinteisesti vastuuta kantaneiden toimihenkilöiden, kuten esimiesten ja työnjohtajien, roolit muuttuvat valmentaviksi aikaisemman ohjeiden antamisen, asioista päättämisen ja alaisten suoran johtamisen sijasta. Osallistavassa työyhteisökulttuurissa johtajat ovat taustatukijoita ja kehittämistoimien toteuttamisen mahdollistajia. Tavoite kaikilla työyhteisön jäsenillä tulee olla samansuuntainen – osallistumiseen ja aitoon osallisuuteen uskominen ja sen puolesta toimiminen. Työntekijöiden kannalta se merkitsee aikaisempaa laajempaa ja aktiivisempaa kehittämistoimintaan osallistumista.

Kun työyhteisövalmentaja toimii osallistavasti, hän tukee edellä kuvattua työyhteisökulttuurin muutosta. Sen tukena hän käyttää osallistavia menetelmiä, joiden tarkoitus on helpottaa ja konkretisoida kehittämistoimintaan osallistumista työyhteisön arjessa. Menetelmät voivat tosiaan olla hyvinkin monimuotoisia ja niissä on rajana vain mielikuvitus siten, että ne soveltuvat kyseiselle ryhmälle ja valmennettavaan työyhteisöön.

Tutkimuksessani havaitsin ja löysin mielenkiintoisia vastakkaisia elementtejä osallistavien menetelmien käytössä. Kiinnitin huomiota erilaisiin asteittain muuttuviin ominaisuuksiin, joiden välillä liikuttiin. Ominaisuuksilla oli vastakkaiset ääripäät ja molemmat puolet olivat havaittavissa samanaikaisesti tai vuorotellen. Nämä elementit olivat kietoutuneet toisiinsa ja toimivat osallistamistavoitteen edistämiseksi. Aikaisemmin olen itsekin käyttänyt osallistamisen menetelmiä ja näitä vastakkaisuuksia enemmän tai vähemmän tietoisina valintoina. Tutkimuksen aikana niiden merkitys avautui uudella tavalla.

  1. Yhteisöllinen – yksilöllinen työskentely
  2. Toiminnallisuus – reflektointi
  3. Työnläheisyys – etäännyttäminen
  4. Osallistujakeskeisyys – kouluttajakeskeinen ohjaus

 

 

This entry was posted in Työyhteisövalmennus and tagged , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>